Kuten otsikosta voi jo arvella allergia-ajan jatkuminen käy hermoille. Keuhkot huutaa. Eilen korvien pesu. Hengitys salpautuu. Astma...lähempänä kuin arvaankaan!

Kun on kiire, unohtuu moni asia. Kun ei jaksa pitää puoliaan, väsyy omaan saamattomuuteen.

Tämä purkaus johtuu siitä, että rutiinit alkoivat. Uusi huone, uudet kujeet. Homeiset tilat ja kasvit.

Eli mitä löytyi rakennuksesta missä teen jotain tärkeää päivät pitkät? Limo-hemmetin-viikunat! Yritän siis käyttää jotain puuterihuonetta, joka ei ole lähellä ficus benjamina´a. Teen tai en tee asialle mitään. Taitaa olla helpompi, että odottaa allergia-ajan päättymistä (ei enää kauan) ja sitten se ei enää haittaa. Käytänhän muutenkin setiritsiiniä ympäri vuoden.

Istuin kostealla nurmikolla, koska tämä typerys (eli minä, joka ei halua nyt eikä jaksa saada negatiivista huomiota) ei pitänyt puoliaan ja yli yksi tunti olimme kivasti kaikki ringissä, jei. Päivähän meni ihan ok, mutta ilta oli yhtä painajaista. Kaikki lääkitys piti hoitaa kerralla. Kaukana ei ollut kortisonikuurin aloittaminenkaan. Huonosti nukutun yön jälkeen olin yksi v:n päiväsäde!

Hometta siis vielä on. Vaikutusta riittää siihen saakka, kunnes alkaa pakkaset!

Tänään olen sitten loppupäivän ajattelematta itseäni...siis ajattelen muita! Toivottavasti jotain hyvää....

Kiitos ihanalle ystävälle joka tekee minulle tänään ruokaa! Tarvitsen sinua nyt:)