Onpa mulla huono asenne. Kyse ei ole siitä, vaan siitä, että monille sadonkorjuun kasveille olen allerginen. Tosin kuten viimeksi kirjoitin, niin pystyn jotain syömään. Kunhan kohtuudella syön, vedän ja intoilen. Korit eivät tosin notku eikä retket maistu, kun tuo home iskee metsässä. Siitä tulee tosi selvää jälkeä.

Ja kaali. Kuinka monella teistä tulee migreeni tai paha olo kaalin hajusta. Kerrostalossa se on hienoa, kun asumme ylimmässä kerroksessa. Tänne se tulee. Se haistaa uhrin. Ja se olen minä. Jouduin viikonloppuna evakkoon. Onneksi oli lähellä silakkamarkkinat. Sielläkin oli parempi ilma kuin kotona. Onneksi tämä menee ohi. Kaaliko haisee hyvälle?

Olen menossa taas testeihin. Saa nähdä mitä tapahtuu. Otetaanko minut todesta vai pistetään jonoon. YTHS on nuoria varten vai.

Sain erittäin hyvän antibioottikuurin viime kuussa. Oloni parani, varmaan joku tulehdus parani ja turvotukset vähenivät. Taisin reissulla pitää hyvää huolta  itsestäni ja sitten vielä hyvä kuuri, niin olen voinut paremmin. Hyvä niin.

Yrittäkäähän pitää puolianne. Ymmärrystä tulee, mutta jos ei osaa pyytää oikeita tutkimuksia tai oikeita lääkkeitä, niin apua ei tule. Sitä tarkoittaa potilaiden aktivointi. Säästöä tulee jos he eivät osaa hakea mitä heille kuuluu. Ja varsinkin silloin kun on heikoimmillaan vaaditaan erityisen paljon voimavaroja.

Lämpimiä ajatuksia!