Elin huonoa elämää viime viikolla. Istuin terasseilla (itäsuomalaisittain tessu, varsinaissuomalaisittain terde) ja olin pitkiä aikoja ulkona. Ihmekkös tuo kun ei uni maistunut. Olin ylhäällä monena yönä 3-4 asti, kun kutitti ja koski keuhkoihin. Kiva oli kuitenkin kävellä keskiaikaismarkkinoilla ja katsella kojuja sekä kiireettömiä ihmisiä! Riskillä, mutta hienoa.

Kävin syömässä myös kerran viikonlopun aikana tutusta paikassa. Nälkä oli kova ja kiukkukin meinasi napata kyytiin! Ruoka tuli nopeasti. Olipa pohja lievästi tummahko, mutta nälkäisenä sitä syö mitä vain. Annosta en syönyt kokonaan, joten otin loput mukaan. Jälkiruuaksi sain ja ansaitsin vaniljajäätelöä ja kinuskikastiketta. Join ruuan kanssa yhden oluenkin kesän kunniaksi.

Yöllä Ranixal auttoi oloon. Kävin myös suihkussa, jottei niin paljon kutiaisi.  Korvatkin kutiavat ja tukkoista on. En käytä kuitenkaan remowaxia.

Nyt kun avamys loppui käytän flixonase-kertakäyttötippoja nenään. Yksi hyvä syy on, että limakalvot ovat taas niin kuivat, ettei nekään kaikkea kestä. Nuo tipat auttavat, mutta silti kirvelee. Täytynee odotella, että taas totutellaan tähän aikaan ja vaihtuviin lääkkeisiin.

Iho tarvitsee rasvaa päivittäin, muuten se hilseilee. Pärjään nyt Aqualan L-voiteella. Sen voi hyvin taputella ja hieroa hieman kosteaan kroppaan.

Heinäkuu homekuista antavin!